Vuoden 2015 pääkisani oli Joroisten klassikko – triathlonin SM-puolimatka.
Se oli päämatkani myös vuonna 2014, mutta silloin hellekisa jäi noviisilta
kesken 7km juoksun jälkeen. Ei riittäneet paukut silloin. Tänä vuonna paukut
riittivät – hyvin 9. sijaan omassa ikäsarjassa 35-39 –naisissa. Pohdin tässä
bloggauksessa sitä, millä panoksilla, millaisilla harjoitteilla ja eväillä
tähän pääsin. Toivottavasti se antaa vinkkejä muille, jotka haluavat koettaa
ko. kisaa ja kisamatkaa ensikertaa.
1. Yksi vuosi ei
riitä. Itselläni se vei kolme vuotta systemaattista kestävyysharjoittelua
n. 7-12h / viikko. Aloitin vuonna 2012 uinnin tekniikkakurssilla ja sitä ennen
minulla oli kuntoliikkujan taustaa. Uinti sujui hyvin ja siitä siirryin
juoksukouluun, sillä itselläni ei ollut juoksutaustaa pätkän vertaa. Olen
niitä, jotka siihen saakka inhosivat juoksua. Juoksukoulussa matkat olivat
alkuun maltilliset ja teimme mukavia intervalleja, jotka kehittävät hiljalleen
juoksutahtia ja –tyyliä.
2. Mene
triathlon-kouluun tai –kurssille. Vuoden 2013 syksyllä aloitin Aquaplussan triathlon-koulussa.
Koetin silti muutamaa kisaa (olympiamatka ja pikakisoja) edeltävänä kesänä.
Märkäpuvun ostin käytettynä ja maantiepyörän yhden kaupan loppuunmyynnistä.
Harjoittelin ajamaan lukkopolkimilla ja se toden totta vei yhden kesän, kunnes
sain siihen varmuutta.
3. Mene rohkeasti mukaan juoksukisoihin, hölkkä- ja hiihtotapahtumiin. Puolimaratonia koetin
Helsinki City Runilla juoksukoulun päätteeksi ihan hyvään aikaan 1h 58 min.
Siitä sain tsemppiä, että voin onnistuakin joskus puolimatkan kisassa.
4. Hommaa hyvä
sykemittari. Opettelin juoksukoulussa ja triathlonkoulussa seuraamaan sykettä
ja tunnistamaan omat sykerajat. Kävin kynnystestissäkin juoksukoulun aikana ja
opin hakemaan omat kynnysrajat.
Kuva: Timo Kananoja. |
5. Avovesiuinti on
eri laji. Itse kävin kurssin 2014 kesällä. Vaikka uinti sujui altaassa,
huomasin, että avovesi on eri laji. Muutamassa ensimmäisessä triathlon-kisassa
sain kunnon hyperventilaatiot isosta lähtörynnäkästä ja viileästä vedestä. Opin
kantapään kautta sen, miten oma uinti haetaan avovedessä ja miten avovesiuinnissa
onnistutaan triathlon-kisoissa kerta toisensa jälkeen.
6. Treenit osaksi
arkea. Tosiasia on, että mistään ei tule lisää vuorokausitunteja. Treenit
on otettava osaksi arkea – viikonlopun treenit eivät riitä puolimatkan
suorittamiseen. Itselleni aamutreenit ovat onneksi maistuneet: ihanaa kun hyvä
uinti, Sali tai aamun aerobinen on tehty jo klo 8.30 mennessä. Työmatkalle
lenkkarit ja uikkarit lähtivät aina mukaan. Viikonlopulle oli kiva sopia
ystävien kanssa lenkkejä tai mennä seuran yhteisille pitkille lenkeille (joita
tein kyllä aika vähän). Vuoden mittaan erilaiset kuntotapahtumat hiihdot,
juoksut ja miksei pitkät jumpat tai yhdistelmätreenit toivat peruskestävyyttä. Kotiin
teimme mieheni kanssa autotalliin pienen treenisalin, hommasin talveksi
pyörätrainerin (mahdollistaa sisäpyöräilyn talvella) ja onpa meillä sisällä stepperikin.
Niin, ja ihan ilman välineitä voi tehdä iltaisin omaan painoon pohjautuvan
hyvän lihaskuntosarjan. Kun vaihtoehtoja on näin monta, ihan väkisin
liikunnasta pitävänä ihmisenä sitä tuli tehtyä aina jotakinJ
7. Rakenna hyvä kestävyyspohja:
Kesän tai kevään harjoittelulla ei puolimatkaa taiteta. Itselläni on tapana
seurata Heiaheian avulla viikkotreenimääriä. Vuosien 2013-2015 aikana
vuosimääräksi tulee n. 500h tavoitteellista treeniä joka vuosi ja ehkä kannattaa mainita, että määrät ovat
hivenen vähenemään päin, mutta laadusta ei tingitä.
8. Hanki kisakokemusta.
Lyhyet sprinttikisat, kyläkisat tai sitten ihan virallisemmat Finntriathlonit
antavat hyvää kokemusta ja onnistumisen iloa ja lisätsemppiä. Itsensä
voittaminen – vaikka se onkin klisee – on mahtava tunne! Mene rohkeasti mukaan,
kysy kokeneemmilta neuvoja ja lue blogeja – niistä saat vinkkejä. Pienet
käytännön niksit auttavat hallitsemaan kokonaisuuden.
Kuva: Timo Kananoja. |
9. Harjoittele enemmän niitä
lajeja jotka sujuvat huonommin. Triathlon ei ole mukavuuslaji siinä
mielessä, että jos harjoittelet kovasti lajia josta pidät eniten, se ei auta
kokonaissuorituksen kehittämisessä. Itse vaihdoin kaudelle 2014-15 kovan
uintiharjoittelun juoksun ja pyörän harjoitteluun ja se kannatti. Molempien
osuuksien ajat paranivat ja suoritustaso samalla – onneksi ilman että uinti
silti hyytyi vaikka harjoittelin sitä vain neljäsosan edellisvuoteen
verrattuna. Tämä opettaa sitkeyttä ja henkistäkin kanttia: otan mieluummin
aamutreeniin mukaan lenkkarit kuin uikkarit sillä halusin kehittää
kokonaissuoritusta.
10.
Lihaskuntoharjoitteet ovat neljäs triathlon-laji. Otin kaudeksi 2014-15 vielä
erillisen kuntosaliohjelman. Tarkoituksena oli kehittää keskivartalon voimaa
sekä saada jalkoihin sitä myös pyöräosuudelle. Salitreenit olivat mielekkäitä
kun oppi huomaamaan, että pystyy nostamaan tankoihin enemmän painoa ja miten
sitä kehittyy kun vain koettaa pienestikin itseään haastaa joka kerta. Vähän
oli nielemistä siinä, että salikäynnit ja lihaskunnon kasvattaminen lisäsivät
painoa n. 2 kiloa vuoden aikana.
11. Tankkaus on
viides laji triathlon-laji. Jos tähtäät puolimatkalle, muista tämä ohje.
Yksi hyvä triathlon-tuttu sanoi näin vähän ennen Joroisten 2015 kisaa. Otin
neuvosta vaarin sillä aina oma suoritukseni oli tätä ennen hyytynyt juoksuun.
Söin hiilaripitoista ruokaa 3 ja 2 päivää ennen kisaa ja varasin oikein hyvin
energiaa mukaan myös kisan ajaksi. Mietin, että otan kaiken energian mitä vain
voin ja tein niin: kisan aikana 8 geeliä (6 pyörällä ja kaksi juoksussa), kaksi
energiapatukkaa pyörällä, järjestäjiltä yhden pullollisen urheilujuomaa, suolaa
ja suolakurkkua (sekä ystävältä särkylääkkeen ennen juoksua selkäkivun vuoksi).
Energia ei todella loppunut, juoksuvauhti pysyi tasaisena 5.20 min/km ja mieli
oli iloinen kun noutaja ei tullut vaan ohitin reippaalla askeleella edellä
menneitä. Mieletöntä huomata, että kerrankin sijoitus nousee juoksuosuudella!
12. Keskustele
tuntemuksista ja kysy kollegoilta. Triathlonissa on niin monta osa-aluetta,
että yksin ihmettelemällä et niitä parhaita, sinulle sopivia käytäntöjä ehdi
kantapään kautta oppimaan. Kisoissa kannattaa jutella kanssakisaajille,
kysellä, kuulostella ja ottaa opiksi. Triathlon on sosiaalinen laji!
Nämä ovat pääasiassa mielestäni tekijöitä, joiden avulla
saavutin omat tavoitteet: onnistunut suoritus puolimatkalla. Vaikka liikunta on itselle
elämäntapa, kisaaminen ja tavoitteellinen harjoittelu toi itselle uskoa siihen,
että onnistuu omassa unelmassa. Vuoden 2014 kesken jäänyt puolimatka jäi sen
verran kaivelemaan, että halusin korjata asian ja tein töitä sen eteen.
Pakko myöntää, että ylitin omat odotukseni: kun juoksukoulussa 2014 puuskutin
400m pk-intervalleissa, en uskonut, että menen triathlonin puolimatkalla
puolimaratonin alle kahteen tuntiin!
Pidän itse nyt ainakin vuoden parin tauon triathlon-kisojen
suhteen. Pidän liekkiä ja kuntoa yllä, jos vaikka joskus joku seuraava tavoite
iskostuu päähäni ja lähden tavoittelemaan uusia unelmia.
PS. Nimi on listalla vielä Kuopion Finntriathlonissa
elokuussa – nähdään todennäköisesti siellä vielä olympiamatkan kisassa.
Iso kiitos Aquaplus Kaitsu ja Tuuli - olette ammattilaisia siinä mitä teette; HEAD Swimming Finland;
Hyvinvointikamppi ja kaikki te joihin olen kisoissa ja lajin parissa törmännyt!
Keep in touch!