Joroisten Finntriathlon 2015 - unelmasta totta

Vuoden 2015 pääkisani oli Joroisten klassikko – triathlonin SM-puolimatka. Se oli päämatkani myös vuonna 2014, mutta silloin hellekisa jäi noviisilta kesken 7km juoksun jälkeen. Ei riittäneet paukut silloin. Tänä vuonna paukut riittivät – hyvin 9. sijaan omassa ikäsarjassa 35-39 –naisissa. Pohdin tässä bloggauksessa sitä, millä panoksilla, millaisilla harjoitteilla ja eväillä tähän pääsin. Toivottavasti se antaa vinkkejä muille, jotka haluavat koettaa ko. kisaa ja kisamatkaa ensikertaa.

1. Yksi vuosi ei riitä. Itselläni se vei kolme vuotta systemaattista kestävyysharjoittelua n. 7-12h / viikko. Aloitin vuonna 2012 uinnin tekniikkakurssilla ja sitä ennen minulla oli kuntoliikkujan taustaa. Uinti sujui hyvin ja siitä siirryin juoksukouluun, sillä itselläni ei ollut juoksutaustaa pätkän vertaa. Olen niitä, jotka siihen saakka inhosivat juoksua. Juoksukoulussa matkat olivat alkuun maltilliset ja teimme mukavia intervalleja, jotka kehittävät hiljalleen juoksutahtia ja –tyyliä.  

2. Mene triathlon-kouluun tai –kurssille. Vuoden 2013 syksyllä aloitin Aquaplussan triathlon-koulussa. Koetin silti muutamaa kisaa (olympiamatka ja pikakisoja) edeltävänä kesänä. Märkäpuvun ostin käytettynä ja maantiepyörän yhden kaupan loppuunmyynnistä. Harjoittelin ajamaan lukkopolkimilla ja se toden totta vei yhden kesän, kunnes sain siihen varmuutta.

3. Mene rohkeasti mukaan juoksukisoihin, hölkkä- ja hiihtotapahtumiin. Puolimaratonia koetin Helsinki City Runilla juoksukoulun päätteeksi ihan hyvään aikaan 1h 58 min. Siitä sain tsemppiä, että voin onnistuakin joskus puolimatkan kisassa.

4. Hommaa hyvä sykemittari. Opettelin juoksukoulussa ja triathlonkoulussa seuraamaan sykettä ja tunnistamaan omat sykerajat. Kävin kynnystestissäkin juoksukoulun aikana ja opin hakemaan omat kynnysrajat.

Kuva: Timo Kananoja. 

5. Avovesiuinti on eri laji. Itse kävin kurssin 2014 kesällä. Vaikka uinti sujui altaassa, huomasin, että avovesi on eri laji. Muutamassa ensimmäisessä triathlon-kisassa sain kunnon hyperventilaatiot isosta lähtörynnäkästä ja viileästä vedestä. Opin kantapään kautta sen, miten oma uinti haetaan avovedessä ja miten avovesiuinnissa onnistutaan triathlon-kisoissa kerta toisensa jälkeen.

6. Treenit osaksi arkea. Tosiasia on, että mistään ei tule lisää vuorokausitunteja. Treenit on otettava osaksi arkea – viikonlopun treenit eivät riitä puolimatkan suorittamiseen. Itselleni aamutreenit ovat onneksi maistuneet: ihanaa kun hyvä uinti, Sali tai aamun aerobinen on tehty jo klo 8.30 mennessä. Työmatkalle lenkkarit ja uikkarit lähtivät aina mukaan. Viikonlopulle oli kiva sopia ystävien kanssa lenkkejä tai mennä seuran yhteisille pitkille lenkeille (joita tein kyllä aika vähän). Vuoden mittaan erilaiset kuntotapahtumat hiihdot, juoksut ja miksei pitkät jumpat tai yhdistelmätreenit toivat peruskestävyyttä. Kotiin teimme mieheni kanssa autotalliin pienen treenisalin, hommasin talveksi pyörätrainerin (mahdollistaa sisäpyöräilyn talvella) ja onpa meillä sisällä stepperikin. Niin, ja ihan ilman välineitä voi tehdä iltaisin omaan painoon pohjautuvan hyvän lihaskuntosarjan. Kun vaihtoehtoja on näin monta, ihan väkisin liikunnasta pitävänä ihmisenä sitä tuli tehtyä aina jotakinJ

7. Rakenna hyvä kestävyyspohja: Kesän tai kevään harjoittelulla ei puolimatkaa taiteta. Itselläni on tapana seurata Heiaheian avulla viikkotreenimääriä. Vuosien 2013-2015 aikana vuosimääräksi tulee n. 500h tavoitteellista treeniä joka vuosi ja ehkä kannattaa mainita, että määrät ovat hivenen vähenemään päin, mutta laadusta ei tingitä.   

8. Hanki kisakokemusta. Lyhyet sprinttikisat, kyläkisat tai sitten ihan virallisemmat Finntriathlonit antavat hyvää kokemusta ja onnistumisen iloa ja lisätsemppiä. Itsensä voittaminen – vaikka se onkin klisee – on mahtava tunne! Mene rohkeasti mukaan, kysy kokeneemmilta neuvoja ja lue blogeja – niistä saat vinkkejä. Pienet käytännön niksit auttavat hallitsemaan kokonaisuuden.  

Kuva: Timo Kananoja. 

9. Harjoittele enemmän niitä lajeja jotka sujuvat huonommin. Triathlon ei ole mukavuuslaji siinä mielessä, että jos harjoittelet kovasti lajia josta pidät eniten, se ei auta kokonaissuorituksen kehittämisessä. Itse vaihdoin kaudelle 2014-15 kovan uintiharjoittelun juoksun ja pyörän harjoitteluun ja se kannatti. Molempien osuuksien ajat paranivat ja suoritustaso samalla – onneksi ilman että uinti silti hyytyi vaikka harjoittelin sitä vain neljäsosan edellisvuoteen verrattuna. Tämä opettaa sitkeyttä ja henkistäkin kanttia: otan mieluummin aamutreeniin mukaan lenkkarit kuin uikkarit sillä halusin kehittää kokonaissuoritusta.

10. Lihaskuntoharjoitteet ovat neljäs triathlon-laji. Otin kaudeksi 2014-15 vielä erillisen kuntosaliohjelman. Tarkoituksena oli kehittää keskivartalon voimaa sekä saada jalkoihin sitä myös pyöräosuudelle. Salitreenit olivat mielekkäitä kun oppi huomaamaan, että pystyy nostamaan tankoihin enemmän painoa ja miten sitä kehittyy kun vain koettaa pienestikin itseään haastaa joka kerta. Vähän oli nielemistä siinä, että salikäynnit ja lihaskunnon kasvattaminen lisäsivät painoa n. 2 kiloa vuoden aikana.  

11. Tankkaus on viides laji triathlon-laji. Jos tähtäät puolimatkalle, muista tämä ohje. Yksi hyvä triathlon-tuttu sanoi näin vähän ennen Joroisten 2015 kisaa. Otin neuvosta vaarin sillä aina oma suoritukseni oli tätä ennen hyytynyt juoksuun. Söin hiilaripitoista ruokaa 3 ja 2 päivää ennen kisaa ja varasin oikein hyvin energiaa mukaan myös kisan ajaksi. Mietin, että otan kaiken energian mitä vain voin ja tein niin: kisan aikana 8 geeliä (6 pyörällä ja kaksi juoksussa), kaksi energiapatukkaa pyörällä, järjestäjiltä yhden pullollisen urheilujuomaa, suolaa ja suolakurkkua (sekä ystävältä särkylääkkeen ennen juoksua selkäkivun vuoksi). Energia ei todella loppunut, juoksuvauhti pysyi tasaisena 5.20 min/km ja mieli oli iloinen kun noutaja ei tullut vaan ohitin reippaalla askeleella edellä menneitä. Mieletöntä huomata, että kerrankin sijoitus nousee juoksuosuudella!   

12. Keskustele tuntemuksista ja kysy kollegoilta. Triathlonissa on niin monta osa-aluetta, että yksin ihmettelemällä et niitä parhaita, sinulle sopivia käytäntöjä ehdi kantapään kautta oppimaan. Kisoissa kannattaa jutella kanssakisaajille, kysellä, kuulostella ja ottaa opiksi. Triathlon on sosiaalinen laji!

Nämä ovat pääasiassa mielestäni tekijöitä, joiden avulla saavutin omat tavoitteet: onnistunut suoritus puolimatkalla. Vaikka liikunta on itselle elämäntapa, kisaaminen ja tavoitteellinen harjoittelu toi itselle uskoa siihen, että onnistuu omassa unelmassa. Vuoden 2014 kesken jäänyt puolimatka jäi sen verran kaivelemaan, että halusin korjata asian ja tein töitä sen eteen. Pakko myöntää, että ylitin omat odotukseni: kun juoksukoulussa 2014 puuskutin 400m pk-intervalleissa, en uskonut, että menen triathlonin puolimatkalla puolimaratonin alle kahteen tuntiin!

Pidän itse nyt ainakin vuoden parin tauon triathlon-kisojen suhteen. Pidän liekkiä ja kuntoa yllä, jos vaikka joskus joku seuraava tavoite iskostuu päähäni ja lähden tavoittelemaan uusia unelmia.

PS. Nimi on listalla vielä Kuopion Finntriathlonissa elokuussa – nähdään todennäköisesti siellä vielä olympiamatkan kisassa.   

Iso kiitos Aquaplus Kaitsu ja Tuuli - olette ammattilaisia siinä mitä teette; HEAD Swimming Finland; Hyvinvointikamppi ja kaikki te joihin olen kisoissa ja lajin parissa törmännyt! Keep in touch!