maanantai 29. syyskuuta 2014

Syy harrastaa

Miten ihmeessä on aikaa harrastaa triathlonia? Ehkä kysymys, mikä usemmiten tulee ainakin itselläni vastaan ja mitä ehkä itsekin pohdin. Onhan se absurdia, että aikana, jona ihmiset ovat ehkä kiireisempiä kuin koskaan, harrastetaan lajia, joka vaatii aikaa ja paneutumista. Mietin tätä yhdellä pyörälenkillä ja ajatukset pään sisässä menivät aika filosofisiksi.

Kaipaan joskus opiskeluaikaa, jolloin sähköiset viestimet eivät olleet 'päällä' ja mukana koko aikaa. Yliopistoluentoon saatettiin keskittyä jopa kolmen tunnin ajaksi. Kirjastossa tein hommia ainakin väitöskirja-aikaan kokonaisen työpäivän ilman että asiat keskeytyivät mitenkään. Kaksi asiaa, jotka harvoin enää toteutuvat. Tuntui, että sai asioita kunnolla yhden päivänkin aikana eteenpäin. Tällä hetkellä työelämässä monella meistä olisi tarvetta sulkea kaikki viestimet hetkeksi ja perehtyä ja miettiä asioita, isoja kuvia ja suunnitella asioita rauhassa. Sen huomaa siitä, että puhelimilla ja sähköpostilla saa entistä harvemmin ihmisiä työpäivän aikana kiinni.

Triathlon - tai jokin muu hyvä harrastus - on irtiotto keskeytyksistä. Kun saa veren kiertämään, ajatukset virtaavat ulkoilmassa ja olet itseksesi ajatusten kanssa, väittäisin, että tila on aika luova. Fyysinen haaste tai ponnistelu kummalla tavalla rentouttaa ja saa asioita järkeisteltyä loogisemmin.

Jotakin korrelaatiota triathlonin suosiossa täytyy olla työelämän haastavuuteen, keskeytyksiin ja kalenterin täyttymisiin. Ainakin minä tarvitsen omaa aikaa pienissä erissä pitkin viikkoa, että saan järkesteltyä viikon tekemiset mallilleen - eikä haittaa jos fyysinen kunto kohoaa samalla.

Toisaalta hyvä treeni toki auttaa jaksamaan, mutta samalla katkaisee yrittäjän työpäivää iltatunneilta. Treenin jälkeen ei viitsi, jaksa tai haluakaan enää avata työkonetta, vaan malttaa ladata energiat uuteen aamuun ja olla tehokas silloin.      

Kolmas hyvä puoli harrastuksessa on lajin vaihtelevuus: tarvitaan kestävyyttä ja voimaa sopivassa suhteessa. Jos haluaa kisata, kilpailutilanteessa on ennen kaikkea itseään vastaan. Jaksanko, miten jaan voimat, miten valmistaudun. Oikeastaan kaikki edellä kuvatut ovat niitä kysymyksiä, joita tarvitaan yhä enemmän myös työelämässä kun projekteja on meneillään useita ja ne ovat usein kertasuorituksia, joissa pitää osata jakaa aika ja resurssit oikein.

Itselleni laji on elämän- ja ajanhallintaa.

Ai niin: viimeviikolla tein elämänhallintaa 8,5h ja niistä parhaat tässä alla:

1. 30 min mäkivetoja lasten kanssa - hauskaa oli!
2. 1,5h juoksu + uinti seminaaripäivän jälkeen Helsingissä (kirjoitin treenin jälkeen yhden mielipidekirjoituksen hotellilla)
3. 1,5h crosstrainerilla (suunnittelin viikkoagendan samalla)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti