Ennätysvauhteja ja -painoja

Kolme kuukautta tästä vuodesta jo mennyt eli siis neljäsosa. Tosi nopeaan. Pieni tsekkaus ja tarkistus tehtyyn treeniin osoittaa, että tasaisesti on tullut tehtyä triathlonlajien harjoituksia: parikymmentä kertaa kutakin eli juoksua, uintia, pyörää, salitreeniä ja hiihtoa. Ilman treenipäiväkirjaa tehdyt treenit eivät jäisi tarkasti mieleen.

Tasaisen määrän ohessa olen viimeisten kahden viikon aikana tehnyt muutamia tehotreenejä vauhtia ja voimaa hakien:

1. SM-Masters-uintien 1500m vu aikaan 25.30. Tasaista vauhtia ja ennätys parani 1,5 min. Sain jopa pitää parikymmentäminuuttia nimissäni Suomen ennätystä:-)

2. Tehoviikko salilla huipensi hyvän voimatreenitalven. Tehoviikon ainana mm. 20X50kg jalkaprässissä X 5 sarja. Oli jalat kipeät kolme päivää, mutta sain tehtyä loppuun saakka sarjan. Mieletön olo! Samaan settiin mahtui kahvakuulaheilautuksia 20 X 5 20 kg kuulalla. 

3. Pyynikin portaat X 7. Matkaa n. 8,5km ja keskisyke 148. Kova teeni, kesto n. 1h 20min. Räntää satoi välillä, mutta säätila unohtui portaita harppoessa.

SM-Masters-uinneissa Oulussa HEAD Swimmingillä
useitakin osallistujia. 

Treeni muuttuu talven jälkeen selkeästi pitkäkestoisemmaksi. Jo pääsiäisenä ohjelmassa on 3-4h pyöräilyä (n. 75km pk1 vauhtia). Lihashuoltoa pitää muistaa ylläpitää sekä selkeitä lepopäiviä myös. Mieli halajaa yhdistelmätreenejä, jotka osoittavat, onko jalkoihin ja koko kroppaan saatu riittävästi lihasvoimaa talven aikana.

Iso joukko Aquaplussan triathlonisteja suuntaa pääsiäisen aikaan viikoksi tai pariksi Mallorcalle trenaamaan. Toivottavasti täällä myös lämpiää kelit jotta treenaaminen ulkona on entistä hauskempaa.

Maaliskuun lämpöisellä jaksolla
sai nauttia auringonpaisteesta. 

Huhtikuussa on jo juoksutapahtumia, mutta itse ajattelen, että Idea Park juoksu voisi olla kauden ensimmäinen. Myös kova Pyynikkijuoksun 10km voisi olla hyvä herättely talven jälkeen. Saa nähdä, mihin comboon päädyn. 

Triathlon laji lajilta: pyöräily, osa 2

Pyöräily on ihana kuntoliikuntalaji jota voi nykyään tehdä Suomessa melko pitkän kauden ihan ulkonakin. Itse olen satsannut pyöräilyyn kuntoliikuntamielessä 2000-luvun alusta. Ostin tuolloin hyvän hybridipyörän ja kyllä pyöräilyssä välineen merkitsevät sen verran paljon, että hyvä pyörä kannustaa pyöräilemään. Osallistuin uutuuden innolla Scandinavian Lady Tourin 76 km ajoon Tampere-Lempäälä -reitillä 2002 ja olin kolmas:-) Mieheni kanssa kävimme Pirkan pyöräilyn yöpyöräilyllä muistaakseni samana vuonna. Jaksoin istua pyörän selässä koko matkan (134km), mutta hitsin kylmä tuli kun mittari meni ihan nollaan tuolloin aamuyöllä. Kyllä kait siellä 6h taisi matkaan mennä aikaa - tai enemmän.

Asuin Australiassa 2003-2006 ja työmatkapyöräilyä tuli tehtyä lähes ympärivuoden n. 100km viikossa. Australian pyöräilykulttuuri (ainakin Canberrassa) oli ihan uskomaton: porukka meni vaikka minkälaisella menopelillä työmatkaa ja aika paljon näki myös pyöriä, joissa polkija istui ihan maan tasalla ja väänsi käsilläkin voimaa. Haasteena tietenkin Australiassa oli itselleni kuuma keli kun vasta illemmalla halusi edes lähteä veivaamaan.

Maantiepyörän ostin itselleni vuonna 2013 kun aloittelin triathlon-harrastusta. Lukkopolkimien opetteluun meni varmasti tuo ensimmäinen kesä. Muutamassa pikakisassa sai vauhdit nostettua yli 30km/h parin kymmenen kilometrin kisajoissa. Silti opin, että tekniikkaa ja voimaa pitäisi saada lisää, jotta vauhdit nousevat niin, ettei samalla sykkeet olisi ihan taivaassa.

Vuonna 2014 kävin muutamia pyöräilykisoja / tempoajoja: wattbike-kisan (20km) talvella ja 20 km tempoajon huhtikuussa Sastamalassa. Talven aikana tein trainerilla myös sisäpyöräilyä, joten tatsi pysyi ainakin jotenkin pyörään koko talven ajan. Tempot oli vielä keväällä haastavia eikä vauhtia ollut ihan toivotulla tavalla.

Kesällä parasta ajoa oli Joroisten puolimatkan kisassa: 90 km aikaan 2h 50 min (n. 34km/h vauhtia). Heinä-elokuulle ajoittui paras pyöräilyvauhti ja hyvä niin.

Vuoden 2014 aikana tuli pyöräilyä (triathlon-pyörä, mtb, sisäpyöräily) yhteensä n. 2400 km. Sitä pitäisi vähän saada tänä vuonna hilattua nousuun.

Talvella 2015 tein trainerilla 2h-45min harjoitteita treeniohjelman mukaisesti. Lisävauhtia olen koettanut hakea jalkoihin salitreenistä jota teen 2 X viikossa ja ohjelma vaihtuu 3 viikon välein. Kevättä kohti pidetään voimatasot korkealla ja lisätään harjoitteen kestoa. Ainakin jaloissa on sitä kautta nyt ihan hyvä pyöräilytuntuma.

Ulkokausi avattu tänään (15.3.) 30 km ajolla (hybridillä toki vielä). Ihanaa kun saa vaihtaa autotallin seinän vaihtuviin maisemiin!

Odottavin mielin lähdössä siis pyöräkauteen 2015!

Testing, testing

Pienen hiljaiselon jälkeen tässä yhteenvetoa keskitalven kunnosta. Sitä on mitattu kynnystestillä sekä Jämi 21km hiihtotapahtumassa.

Tein kynnystestin reilu vuosi sitten AquaPlussassa. Testiin oli hyvä nyt verrata tuloksia vaikka teinkin nyt ensimmäistä kertaa yhdistelmätestin pyörä + juoksu. Testipaikkana JPH Fysion tilat Sastamalassa. Pyörä tuntui hyvältä ja kevyeltä: 3min välein watteja nostettiin. 12-15 minuutin välissä (122 watista 150 wattiin) syke nousi aika isolla hyppäyksellä ja lääkkeeksi sain määräyksen harjoitella enemmän Aek-kynnyksellä eli itselleni n. 125-135 sykealueella. Pyörätesti päättyi 200 wattiin sykkeen ollessa 152.

Vaihdos pyörästä juoksumatolle oli miellyttävämpi kuin ennakkoon olin ajatellut. Juoksussa asento ja askellus olivat syksystä parantuneet. Juoksussa isoa sykkeiden hyppäystäkään ei tullut, mutta kun testitulosta tarkemmin katsoo, niin Aek-kynnyksen alue voisi olla isompi. Siihen siis tästätreeniä. 24 min meni aikaa juoksutestiin ja viimeisen 3min sain juostua 3.20min/km vauhtia. Laktaatit yli 12 mmol tuolla 24 minuutin paikkeilla:-)

KUVA: Tuuli Isomeri. 

Olipas hyvä käydä koettamassa missä talven kunto oikein on. Itselle toi varmuutta kun kevääseen on vielä aikaa ja peruskuntoa on tehty suunnitelmien mukaan. Sitä paitsi viimeisimmästä kisasta (Tukholman puolikas) on monta kuukautta aikaa. Hyvä suunta ja oikeita asioista kehitetty.

Toinen testi tulikin helmikuun puolivälissä Jämin 21km perinteisen hiihtotapahtumassa. Ilma oli kelvollinen (nollan pintaan) ja muutoinkin tapahtuman järjestelyt ja kaikki toimivat. Ajattelin lähteä koettamaan sopivalla alkuvauhdilla loppuun kiihdyttäen ja silmissä siinsi n. 1.35h aika.

Reitti oli helpohko ja keli ihan luistava. Alun 10km meni liiankin helpon tuntuisesti. Olimme kaverini kanssa 10 km taivaltaneet n. 45 minuuttiin. Sykkeet olivat ihan hyvin 130 ja yläosissa. Juomapaikka oli 11km kohdalla ja tein tankkauksen tosi nopeaan ja pääsin ison hiihtäjäporukan ohi. Päätin kiristää kunnolla ja 12-19 km meninkin alle 4 minuutin kilometrivauhtia. Sain tuon välin hiihtää aika yksin. 15 km kohdalla aikaa oli mennyt 1h ja 4 minuuttia. Sitten tuli viimeinen nousu jossa meni ainoan kerran "taapertamiseksi". Siinä hapotti, mutta kyllä kisan pitääkin tuntua.

Maalissa oli ihan epärealistinen olo: kakkonen! Aikaan 1h 31 min ja 23 sek. Ihana tunne kun sai kropasta irti enemmän kuin mitä oli ajatellut. Jee! Suurin osa kisasta meni tasatyönnöllä ja seuraavana päivänä se tuntui, mutta ei silti ihan kamalasti.


Salilta on hyvää voimaa saatu pakattua kroppaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti kevään koitoksia. Seuraava kisa SM-mastersuinnit maaliskuussa / 1500m.

Triathlon laji lajilta: pyöräily

Jokaisella meistä on pyöräilytaustaa. Itse aloin viihtyä pyörän selässä varhaisaikuisuuden kynnyksellä vähän pidempiä matkoja. Muistan ensimmäisen 20km lenkin - oli isot eväät mukana ja juomaa hyvin. Se oli n. 18-vuotiaana. Investoin ensimmäisestä palkastani ison osan uuteen hybridipyörään jonka selässä taitoin matkaa ja maisemia sitten jo ihan eri tavalla. Pirkan yöpyöräilyyn osallistuin 2000-luvun alussa - tuntui ikuisuudelta nähdä uudelleen jäähallin lähtöpaikka kun yön aikana taisi mittari mennä ihan nollan tuntumaan sinä yönä. Kävin myös Scandinavian Lady Tourin osakilpailun samana vuonna, 70km reitillä Tampere-Lempäälä-Pirkkala-Tampere. Muistan, että olin ruotsalaiskaksikon jälkeen kolmas.

Australiassakin pyöräilin hyötyliikuntamielessä ihan kivasti: viikossa työmatka-ajoa tuli yli 100km. Siellä vain ilmaston mukaan piti mennä muun muassa kesällä lähdin vasta iltakuuden maissa kohti kotia ettei ihan matkalla kärvenny.

Ostin nykyisen triathlon-pyöräni keväällä 2013. Oli tosia vaikeaa opetella lukkopolkimien käyttö, mutta kyllä se tuon kesän aikana juuri ja juuri kontrolliin saatiin. Heiaheian tilastoista kun katselen, pyöräilin tuona vuonna n. 1500km. Ensimmäiset kisat Voimarinteellä olympiamatka (keskinopeus 29,5km/h) ja Joroisten pikamatka (keskinopeus 33 km/h).

Sisätreinerin hankin talvella 2013. Oli kumma tunne polkea sisällä ja miten pitkiltä sisätreenit tuntuivat: 30 min ja hiki tippui lattialle enkä edes yleensä hikoile paljoa! Mutta vähän kerrallaan sisäpyöräilyllekin on tullut oma paikkansa: se on helppo tehdä ja päivän päätteeksikin voi käydä polkemassa autotallissa, jossa sisälämpötila on ihan sopiva pyöräilyyn (+15).

Vuoden 2014 tuli sisä- ja ulkopyöräilyä yhteensä n. 2000km. Iso merkitys on sillä, että myös pitkällä talvikaudella pääsee pyöräilemään. Menin rohkeasti wattbike-kisaan, vaikka en ollut moisen menopelin päällä ollut kuin kerran. Aivan kaameasti hapotti kun 30 min meni aikaa ja olin sitten se ihan viimeinen polkija kisassa...

Keväällä vielä nopeus-voima oli kesyä kun koetin voimiani helatorstain tienoolla 20km tempoajossa (johon meni vielä aivan liian paljon aikaa 30min ja risat).

Vuoden aikana sain jalkoihin lisää voimaa ja pyöritystekniikkaan tehoa. Jorosilla jo 90km pätkä mentiin 34km/h ja vielä se tuntuma pyörään ja koko pyöräosuuteen oli tosi hyvä (kuva vasemmalla). Löysin loppukesästä uutta intoa maastoon (pururadalle) pyöräilyyn - yllättävän kivaa, mutta metsäpoluille ei vielä minun kalustolla mennä.

Syksyllä 2014 otin ohjelmaan mukaan tavoitteellisen salitreenin niin, että nimenomaan pyörässä ja juoksussa olisi jaloissa kunnolla voimaa. Ihan perusliikkeillä kuten kyykyt, maastaveto ja jalkaprässi saa erinomaista jalkavoimaa kun sarjat tekee mahdollisimman hyvin ja ajatuksella - no, ensikesänähän sitä sitten näkee, miten rauta on salilla liikkunut:-)

Panostaminen pyörätreeniin kannattaa, jos triathlon-kisaa miettii. Iso osa kilpailuajasta istutaan pyörän päällä. Olen itse antanut uintitreeneistä aikaa viime vuodesta nienomaan pyörään ja voimaharjoitteluun. Tulevalla viikolla on sitten pienimuotoinen pyöräkunnon tsekkaus kun pitäisi antaa kynnystestissä pyörälle kyytiä.

AquaPlussan viikkotreeneissä on sisäpyöräilyä myös (kuva vasemmalla, kuvaaja: Tuuli Isomeri) ja kiva huomata, että sekin on porukassa mukavampaa. Vielä sain hyvän vinkin hankkia lyhyemmän stemmin pyörään, jotta saa ajoasentoa korjattua vielä. Sellainen on nyt tulossa postissa.

Pyöräily on parhaimmillaan aivan mahtava liikuntalaji: sitä pystyy tekemään pitkästi ja maisemat vaihtuvat. Muistan tarkkaan viime loppukesältä pyöräreissun Lempäälä-Pirkkalan lentoasema, kun sää oli melkein alkuillastakin + 30 ja tuuli lähes nolla. Polkimet veivät ihan itsekseen 30km/h vauhtia ja Kaupin kanuunoiden porukat moikkailivat vastaan tullessa ihan kuin muillekin pro-tekijöille:-)

PS. Tällä viikolla treenejä 10h (2 X sali, 4 X hiihto, 1 X juoksu, 1 X uinti).


 

 
 

Triathlon laji lajilta: uinti

Omassa tekemisessä uinti on ollut ehdoton lempilapsi traithlon-lajeista. Opin uimaan 6-vuotiaana ja olin onnekas kun lapsuus meni uimarannan läheisyydessä. Joku kesä taidettiin käydä uimassa siskon kanssa yhden päivän aikana 15 kertaa. Uimakoulut ja uimakoulun jatkokoulut aina primusmaisterin-suoritukseen saakka sujui läheisellä uimarannalla. 5m hyppääminen pääedellä ei ollut juttu eikä mikään - siis silloin.

Aikuisiässä asuin aina uimahallin lähellä: Pyynikillä ja Kalevassa Tampereella. Vaihto-oppilasvuoden aikana kuuluin paikallisen yliopiston uimatiimiin. Australiassa vietettyjen kolmen vuoden aikana kävin the Australian Institute of Sportsissa uimassa 2-3 kertaa viikossa. Siellä näin sen hetkiset maailman ykköstykit: Petria Thomaksen ja Ian Thorpen. Siellä todella uitiin. Australiassa on hieno uimakulttuuri!

Vasta pari vuotta sitten menin ihan oikealle uinnin tekniikkakurssille. Olin mielestäni osannut kroolata aikaiseminkin ja kyllä se jotenkin sujuikin. Kukaan vaan ei sitä sillä tavalla ollut opettanut. Aqua Plus järjesti kurssin ja se avasi ihan uusia uria uintiin, vartalon asentoon ja uinnin tekniikkaan. Kannatti! Vuoden 2012 aikana tulikin tekniikkaa ja eri vauhteja treenattua melkein 200km.

Märkäpuvun hankin kesällä 2012. Olipas kummallisen kankeaa mennä järveen sen kanssa kun tuntui, että käsi ei noussut minnekään. Uin sen kanssa ehkä 10 kertaa ja kävin jälleen Aqua Plussan märkäuintikurssin ennen ekoja triathlon-kisoja Voimarinteellä.  

Huomasin sitten heti ensimmäisessä triathlon-kisassa 2013 miten erilaista on uida kisassa ja järvessä märkäpuvulla. Yhteislähtö n. 40 muun uimarin kanssa aiheutti paniikin vedessä ja ekat 750m meni melkein rintauintia. Toisella kierroksella sain ajatukset rauhoitettua ja pääsin vapaauinnin rytmistä kiinni. Silti 30 min 1500m uintiin tuhraantui ja jäi pieni pelko siitä, että onnistunko seuraavissa haasteissa saamaan hyvää uintiosuutta.

Joroisten pikakisassa 2013 oli onneksi pelot voitettu: osasin rytmittää kunnollisen ja kovan alun ja pääsin eroon isosta uimarimassasta. Neljäntenä rannalle ja koko kisan ajan olikin sitten hymy leveä.

Syksyllä 2013 olin Masters-uinneissa Vantaalla 800m vapaan kisassa (kuva alla). Jännitti kovasti, mutta koetin rauhoittaa mieltä ajattelemalla starttia hyvänä treeninä. Sitä se olikin: kovalla sykkeellä 800m vapaa taittui aikaan 13 min 50 sek. Uinnin sai vielä tehdä 50m altaassa.

Kesällä 2014 jälleen kauden ensimmäinen uinti meni ihan pieleen: SM-sprintit Sääksillä oli paikka, jossa seuraavaksi haukoin happea rintauinnin 400m osuudella. Mutta jälleen ensimmäisen kisan jälkeen meno järvessä alkoi rauhoittua. Voimarinteellä 2014 olympiamatkalla hyvä perusuinti 1500m ja Joroisilla perusmatkalla ikäryhmän ykkösenä rannalle 1900m aikaan 34 minuuttia. Keli oli kuin morsian ja muistan, miten märkäpuvussa ollessa aurinko porotti selkään. Muistan myös kumin tuoksun kuumalla rannalla ennen starttia. Jorosilla onnistui myös suunnistus pitkällä reitillä - 0m ylimääräistä kiertelyä.

Talvikaudelle 2014-15 harjoittelen kolmen erilaisen uintitreenin kanssa: niissä matkaa kertyy n. 3km / kerta. Tosin aina ei aikaa riitä ihan treeninmukaiseen uintiin. Jos ajattelee, että uintikunto on juuri sellainen kuin miltä se viimeisimmän treenin aikana, niin eilen tuntui pitkästä aikaa vahvalta 10 X 100m 2+ vauhdeilla 1.33 min / 100m. 

Tästä on hyvä jatkaa kohti kesää ja koettaa välttää paniikkiuinnit kesän ensimmäisissä koitoksissa! Keväälle tarkoitus saada 80km uintia ennen kisakautta.

PS. Tässä aivan huippu uintivideo

    

Vuosi pakettiin - uutta käärimään

Niin se on ainakin minulla, että joulu on lepoaikaa työstä ja muistakin arjen askareista. Mitä triathlon-treenaamiseen tulee, lepoa siitäkin. Nyt on ollut marraskuun lopun ja tämän joulukuun aikana pientä harjoitusjumia päällä ja se pitää saada pois lepäämällä. Tässä on hyvä hetki purkaa mittareita ja tilastoja siitä, mitä onkaan tullut tehtyä.

Treenisaldo näyttää nyt 480h tavoitteellista treeniä. Luku ei sisällä kävelylenkkejä tai hyötyliikuntaa lainkaan. lajeittain:

1. Uinti 105 kertaa / 150 km
2. Juoksu 89 kertaa / 786 km
3. Salitreeni 76 kertaa / 53 tuntia
4. Pyöräily ulkona 58 kertaa / 72 tuntia
5. Cross-training 26 kertaa / 24 tuntia
6. Pyöräily sisällä 24 kertaa / 29 tuntia
7. Triathlon 17 kertaa / 36 tuntia
8. Duathlon 14 kertaa / 23 h
9. Hiihto 19 kertaa / 24h 
10. Jumppa 13 kertaa / 13h

Varmaan lajimäärissä ja  niiden kestoissa on parannettavaa, mutta olen kokonaisuuteen tyytyväinen.

Parhaat kokemukset:

1. Joroisten kisassa uintiosuus ikäryhmän ykkösenä rannalla ajalla 34 min ja rapiat (1900m). Ei yhtään ylimääräisiä kierometrejä reitille. Täysi kymppi
2. Joroisten kisassa pyöräily 90 km / 2h 50 min. Kympin sakissa komeasti. Täysi kymppi.
3. Voimarinteen triathlonin olympiamatkalla 5. 
4. SM-sprinttikisan 7. Heinolassa
5. Pyynikkijuoksu vaativassa maastossa 49 min ja sarjassa 20 joukossa.
6. Tukholman puolimaraton ennätysaikaan 1h 47 min. 
7. Tavoitteellinen saliohjelma ja oma pt salilla

Opittavaa ja parannettavaa:

1. Tankkaus kisan aikana
2. Oman kehon kuuntelu ja maltti levätä
3. Peruskestävyys
4. Kovat intervallitreenit

Näillä ajatuksilla uuteen vuoteen 2015. Toivottavasti lunta saadaan vaikka sisätreenikin kyllä maistuu.

KUVA: AquaPlus Triathlonin harkat. Kuvaaja: Tuuli Isomeri.

Salilta perusvoimaa, lenkeiltä pituutta

Ei auta valittaa sääolosuhteista. Kai se talvi muuttuu meillä brittiläiseen tyyliin sumuiseksi harmaudeksi +3 keskilämpötilaan. Työpäivän jälkeen silti mieli halajaa ulos vaikka mikä sää olisi. Viikonloppu on sinänsä luksusta kun näkee "päivänvaloa" pari tuntia.

Tähän 1,5 viikon jaksoon on mahtunut hyvää treeniä niin ulkona kuin sisälläkin. Laitan ylös vähän matkoja ja aikoja päiväkirjamaisesti. Tässä vaihtui saliohjelma myös, mikä on todella hyvä motivoinnin paikka, sillä ehdin tehdä edellistä 4 viikon ajan (käyntejä 2 X viikossa).

Saliohjelma nyt:
Viikon ensimmäinen saliohjelma pitää sisällään perusliikkeet: maastaveto, kyykyt, hauikset, vatsat ja selät. Se tehdään tehokkaasti liikkeestä toiseen vaihtaen ja isoissa liikkeissä on mukana isot painot (esim. maastaveto 35kg painolla).

Viikon toisella salikerralla liikkeitä on enemmän, mutta juju on sama: vaihdot tehdään nopeasti ja ohjelma kiusaa enemmän kokovartaloa kuin viikon ensimmäinen ohjelma. Lämmittely liike on työntö 20kg tangolla 3 X 12 kertaa. En muista milloin olen salilla hikoillut ja puuskuttanut yhtä paljon kuin tuon liikkeen aikana!

Yhteistreenit:
Triathlon-porukan yhteistreeneihin mahtui 5 X 3,2 km juoksuharjoite pk1, aek, aek, vk1 ja vk2. Aikaa meni 1h 34 minuuttia. Olin tyytyväinen tuntemukseen joka juoksun aikana ja sen jälkeen oli.

Uinti 2 X 1000m:
Tein uintitestin 2 X 1000m. Mukana lättärit. Ei ihan terävimmillään ole uintiveto just nyt, mutta vastahan sitä pitää olla herkässä uintikunnossa keväämmällä... Ehkä tiukempi salitreeni haittaa vähän sulavuutta, mutta onpahan sitten voimaa vedoissa. Aika tasaisesti 1.50 min/100m ja 1.49 min/100m sain matkat uitua.

Oma pitkä hölkkä:
Tein viikonloppuna oman puolimaraton-treenin kerrankin malttaen pitää sykkeet pk1:llä. Lempäälä ympäri ja matkaa tuli 21,9km. Aikaa kului 2h 20 min sillä tein ylämäet kävellen, jottei sykkeet nouse. Kotona jalat oli vain vähän kankeat ja alaselkä samoin. Muutoin sykkeet laskivat hyvin alle sataan 2min sisään juoksun loputtua.

Traineri:
Pyörä on saatu telakoitua sisään onnellisesti. Autotallissa on sellainen + 15 astetta lämmintä, joten erinomainen 'kevätsää' pyöräilyyn. Olen ehtinyt tehdä 70min ja 60min sisävedot trainerilla.

Parin viikon sisään on tiedossa sykerajojen tarkastus yhdistelmätestillä pyörä + juoksumatto. Saa nähdä miten sykealueet ovat muuttuneet. Yritystä on ollut hillitä ja pitkittää lenkkejä ja rakentaa voimaa ensikaudelle.